Ford Focus ST

E nsivaikutelman voi tehdä vain kerran ja tässä Ford on nyt onnistunut. Päivitetty Focus ST antaa varsin miellyttävän kuvan itsestään.

Moottori tulille nappia painamalla ja kas, pakoputkistosta kuuluu kerrassaan miehekästä murinaa. Mainiota, juuri tällaiselta GTI-henkisen sporttiauton tuleekin kuulostaa! Edes tieto siitä, että äänimaailmaa on muokattu auton kaiuttimia hyödyntämällä, ei haittaa elämystä.

Alla on 2,0-litraisella Ecoboost-bensiinimoottorilla varustettu etuveto, joka ainakin paperilla kiihtyy nollasta sataan kuudessa ja puolessa sekunnissa.

Voimaa on. Auto kiihtyy nautinnollisen murinan säestyksellä juuri niin kuin olettaa sopii. Kuusilovinen vaihdelaatikko on esimerkillisen täsmällinen. Ohjaus on ronskin ja tahmean oloinen. Sekin miellyttää.

Vuoristoteiden tiukoissa mutkissa ST on kuin kotonaan. Harmi, ettei Suomesta löydy tällaista mistään. Meno maistuu myös tasaisella. Yksi ärsyttävä ominaisuus autossa tosin on: keula nypyttää. Ei paljon, mutta pienetkin kauneusvirheet korostuvat, kun auto on muuten erinomainen.

Fordin mukaan ST:n hienosäädetty jousitus, ohjaus ja edelleen kehittyneet elektroniset avustimet saavat aikaan entistä tunnokkaamman, tasapainoisemman ja hienostuneemman ajokokemuksen. Jousituksessa on käytetty uusia etujousia ja iskunvaimentimia, ja alemman tukivarren sekä takajousinivelen jousien holkit ovat jäykemmät kuin edellisessä malliversiossa.

Totuus kuitenkin on, että juuri ST:n alusta aiheuttaa pienen pettymyksen. Paikaltaan ylämäkeen napakasti kiihdytettäessä eturenkaat menettävät turhan helposti otteensa tiestä, mikä edellä mainitun nypyttämisen ohella kielii tietyistä alustan säätöihin liittyvistä ongelmista – tai ominaisuuksista, jos asian haluaa muotoilla kauniimmin.

Koeajo tehtiin esisarjan autoilla, joten mahdollista on että varsinaisissa tuotantoversioissa näistä häiritsevistä ilmiöistä on päästy eroon. Matalaprofiilisilla renkailla saattaa olla oma osansa asiaan, mutta valmistaja oli itse valinnut juuri nämä renkaat (235/35 R19) koeajettuun yksilöön.

Kokonaisuutena Ford Focus ST kahden litran bensiinimoottorilla on urheilullisesta etenemisestä pitävän nautiskelijan suupielet leveään virneeseen nostattava mainio menopeli. Ei täydellinen, mutta paljon hyvää siinä on.

Tästä on paha panna paremmaksi, ellei sitten malta odottaa juuri Genevessä esiteltyä ja ties koska Suomeen saatavaa nelivetoista Ford Focus RS -asfalttiohjusta.

Dieselmoottorilla sama auto tarjoaa yllättävän erilaisen ajokokemuksen. Suoritusarvoissa ei ole tässäkään versiossa hävettävää. 136-kilowattinen diesel kuljettaa autoa aivan riittävän ripeästi, mutta silti tuntuu kuin jotain puuttuisi.

Osin se johtuu äänistä. Suunnittelutiimiä vetäneen Jürgen Gagstatterin mukaan nimenomaan dieselin kohdalla auton äänimaailman ja audiosoittimen kanssa on tehty paljon töitä, mutta yhtä makeita TDCi:n soundit eivät ole kuin ysivitosella janonsa sammuttavassa Ecoboostissa.

Vaihteistokaan ei ole aivan yhtä briljantti, vaikka ei sitä varsinaisesti moittimaan pääse. Kytkinpoljin on tunnokas, mutta ei liian jäykkä. Yhtä lailla hyvä se oli toki bensaversiossakin. Tässä Ford on onnistunut, samoin ohjauspyörän urheilullisessa, käteen täydellisesti sopivassa muotoilussa.

Dieselkoneille tyypillisesti moottori vetää hienosti alhaalta. Ylärekisterissä laulu loppuu tietenkin lyhyeen. Joka ainoaan tavalliseen liikennetilanteeseen voimaa on käytössä ruhtinaallisesti, mutta ST-mallimerkinnältä odotettua räyhähenkeä ei löydy.

Toisaalta diesel-mallin jousitus ei nypytä samalla tavalla kuin bensa-ST:ssä. Etujousitukseen on löydetty kohtuullisen hyvä kompromissi mukavuuden ja urheilullisuuden välillä.

Farmarikorisena diesel ST on itse asiassa järkiauto. Pieni perhe mahtuu autoon mainiosti ja tavaratila kestää luokassa vertailun. Kaupan päälle saa suorituskykyä, jota ei ihan joka taloyhtiön autokatoksesta löydy. Tähän investointiin ”hallituksen puheenjohtajallakaan” tuskin on pahasti vastaan sanomista, kun ohitukset voi tehdä turvallisesti.

TDCi-moottorin kulutusarvot ovat hämmentävän hyvät, ja CO2-päästö vain 110 g/km. Tämä näkyy autoverossa ja sen myötä suoraan myyntihinnassa – reilu 36 000 euroa ei ole mitenkään kohtuuton hinta näin vauhdikkaasta ja monikäyttöisestä autosta. Bensa-ST maksaa noin kuusi tuhatta enemmän.

■ SUOMESSA nimenomaan dieselfarkusta odotetaan ST-mallin myyntiveturia. Alhaisten hiilidioksidipäästöjen myötä kaupan luulisi käyvän varsinkin yrityspuolella. Yhdeksän kuukauden toimitusajan takia tilaus kannattaa laittaa nopeasti vetämään, jos haluaa päästä ST:n onnelliseksi omistajaksi vielä tämän vuoden puolella.