Sadan vuoden kirkastus

Ensimmäinen automobiilin valo oli punainen lyhty, jolla pimeällä varoitettiin muita kulkijoita vaaralliseksi arvioidusta liikkujasta. Valoisaan aikaan saman tehtävän hoiti edessä kävellyt punaista lippua heiluttanut jalkamies.

Englannissa vuonna 1865 voimaan tulleen lain takana olivat omia bisneksiään varjelleet logistiikan monitaiturit eli hevosmiehet, jotka onnistuivat rajoittamaan lokomobiilin sallitun nopeuden hevosia hitaammaksi.

Vaikka autojen sähkövalot kehitettiin yhtä aikaa Atlantin molemmin puolin jo vuonna 1910, kaikki eivät ottaneet niitä vakavasti vielä aikoihin. Oltiin sitä mieltä, ettei pilkkopimeälle kurjassa kunnossa olevalle maantielle yksinkertaisesti ollut autolla menemistä. Kukaan ei kuvitellut, että autossa voisi koskaan olla tarpeeksi tehokkaat valot yöllä ajamiseen.

Tunnetun italialaisen autonsuunnittelijan Ettore Bugattin poika Jean räätälöi vielä vuonna 1932 ”kaikkien aikojen kauneimman” Bugatti Royalen, jossa ei ollut lainkaan lamppuja, koska ne rikkoisivat korin kauneuden. ”Sitä paitsi en koskaan aja auringonlaskun jälkeen”, vannoi auton tilaaja, vaatekauppias Armand Esders.

Puolen watin lamppu

Mutta siirretään kalenteria taaksepäin vuoteen 1914. Erilaisia hehkulamppuja jo parikymmentä vuotta valmistanut hollantilainen Philips toi markkinoille yhtiön ensimmäisen sähköllä toimivan autolampun, jonka nimi kertoi kaiken: Half Watt Lamp.

Joitakin vuosia myöhemmin kahden liikemiehen tapaaminen Detroitissa osoittautui hyvin merkitykselliseksi ajovalojen tulevaisuudelle. Anton Philips ja Henry Ford sopivat puolen watin lampun asentamisesta kaikkiin T-Fordeihin. Sähkövalot pääsivät massatuotantoon ja tieto niiden erinomaisuudesta karbidilamppuihin verrattuna levisi autoilijoiden ja kaikkien muidenkin tienkäyttäjien tietoisuuteen.

1920-luvulla Philips esitteli vallankumouksellisen Duplo-autolampun. Myöhemmin valokuviota paranneltiin lisäämällä siihen toinen hehkulanka; yksi kaukovaloille, toinen lähivaloille.

Ne eivät kuitenkaan vetäneet vertoja vuonna 1962 Philipsin ensimmäisenä esittelemälle halogeenivalolle, jossa lampun sisällä oleva halogeenikaasu kirkasti langan hehkua ja pidensi sen käyttöikää. Uutta oli myös epäsymmetrinen valokuvio, joka vähentää vastaantulijoiden häikäistymistä, mutta pidentää kantamaa omalla puolella tietä.

Halogeenilampun neljännen kehitysvaiheen H4-lampussa oli kaksi hehkulankaa, lähi- ja kaukovaloille omansa. Parikymmentä vuotta sitten tuotiin markkinoille nelivaloratkaisuihin tarkoitettu pienikokoinen H7.

Tänä päivänäkin Royal Philips ylpeänä esittelee mustavalkoista kuvaa tapaamisesta, jossa herrat Ford ja Philips istuskelevat auringossa lupsakasti valoisista asioista jutellen.

Lähes 115 000 työntekijän hollantilaisyhtiö on kohonnut alansa maailman markkinajohtajaksi ja tekee tiivistä yhteistyötä eurooppalaisten ja japanilaisten kehityksen kärjessä kulkevien valmistajien kanssa. Maailman joka kolmannessa autossa on jokin Philipsin valmistama tuote.

Ei yöeläin

Kahdeksankymmenen kilometrin tuntinopeudessa auto etenee 22 metriä sekunnissa niin päivänvalossa kuin pimeässäkin. Ihminen ei ole yöeläin. Hämäränäkö huononee vanhetessa. Alle kymmenvuotiaaseen verrattuna 65-vuotias tarvitsee kahdeksankertaisen määrän valoa ja hidastuneen reagointiajan vuoksi lisää metrejä etupuskurin ja yllättävästi edessä havaitun kohteen väliin.

Kirkkaat, sävyltään päivänvaloa lähellä olevat laserit, kaasunpurkaukseen perustuvat ksenonvalot, ledit ja vastaantulevien häikäistymistä estävät säätymisjärjestelmät ovat nykyaikaa ja tulevaisuutta. Uusin tekniikka, tällä hetkellä laservalot, tulevat ensin luksusautoihin.

Ensimmäisen ledein eli puolijohtein tehdyn valojärjestelmän Philips asensi vuonna 2007 Audi R8:aan. Siitä voidaan katsoa alkaneen puolijohteiden vallankumous. Led-valot reagoivat nopeasti ja antavat valkoisemman valon.

Led-valot alkavat yleistyä jo perheautoluokissakin, mutta suunnittelijat myöntävät vasta alkavansa ymmärtää ledien suomat mahdollisuudet. Ensimmäinen vihje tulevasta on Luxeon RL4-moduuli, jonka avulla aluksi takavalojen ilme tulee uudistumaan.

Yö ja päivä

Valojärjestelmien korkea hinta ei muodostu pelkästään yksittäisten valolähteiden hinnasta, vaan uusien tekniikoiden tarjoamista mahdollisuuksista, joihin valmistajat hanakasti tarttuvat.

Tulevaisuudessa koko keula voi olla yhtenäistä valopintaa. Sitä säädellään niin, että kaikissa tilanteissa näkyvyys on paras mahdollinen ilman muiden häikäistymistä. Auton ilmeeseen ei pian välttämättä tarvitse kuulua normin mukaista kahta suurta silmää, sillä valo pystytään kuljettamaan ajopelin eteen pitkin hyvin pieniä väyliä.

Koska tulevaisuudessakin suurin osa autoista tullaan varustamaan halogeenivaloilla, toi Philips viime vuoden lopulla markkinoille lamppusarjan, jonka se kertoo olevan 130 prosenttia aikaisempia halovaloja kirkkaampi.

Temppu on tehty hehkulangan geometrialla ja paineistamalla kvartsilasisen lampun sisällä oleva halogeenikaasu 13 baariin. Sävyltään sarjan X-treme Vision-lamppu on 3 700 kelviniä. Sarjan toisen tulokkaan White Visionin sävy on 4 300 kelviniä. Se on 40 prosenttia tavanomaisia halogeeneja valkoisempi, mutta ksenonvalojen kanssa samoissa lukemissa. Sävyltään sitä siis voisi luulla kalliimmaksikin. Joskus näkemisen kanssa yhtä tärkeätä on näyttäminen.

Philipsin ajovalojen 100-vuotista kehitystä esitelleessä tilaisuudessa ajettiin eri-ikäisillä autoilla pimeillä mutkateillä. Vain joku vuosi sitten riittävän kirkkailta tuntuneet valot olivat kuin nuotion loimuja verrattuna uusiin valoratkaisuihin.

Ajovalot ovat monitahoinen asia. TM:n mittauksissa olemme todenneet, että uudellakin tekniikalla ne voivat jäädä teholtaan keskinkertaisiksi, ellei tekniikan moniin yksityiskohtiin kiinnitetä riittävästi huomiota.