Sony α7 II

Kinonkoon kennolla varustetut Sonyn peilittömät järjestelmäkamerat näkivät päivänvalon vuoden 2013 lopulla. Runkoja oli aluksi kaksi, α7 sekä α7R, josta optinen alipäästösuodin oli jätetty pois. Kahden 24,3 megapikselin kameran seuraksi esiteltiin keväällä 12,2 megapikselin α7S, joka näyttää kyntensä erityisesti vähässä valossa. Vuoden 2014 lopulla α7 päivittyi versioon α7 II.

Kaikki α7-mallit perustuvat Sonyn E-objektiivikiinnitykseen, jota käytettiin aiemmin aps-c-kennolla varustetuissa Nex-kameroissa. Nimi Nex on sittemmin jäänyt historiaan, ja peilittömät aps-c-järkkärit tunnetaan nyt koodista α6000, α5100 jne. Sony valmistaa myös A-kiinnitykseen perustuvia peilietsinjärkkäreitä, joissa on joko aps-c- tai kinokoon kenno.

Täyden kinokoon piirtoympyrään yltävien E-objektiivien mallisto on vasta tiensä alussa, mutta kysytyimpiä zoomeja ja kiinteän polttovälin laseja alkaa jo olla saatavilla. Sonyn ohella kinokoon E-objektiiveja valmistavat Zeiss ja korealainen Samyang.

Peilittömissä järjestelmäkameroissa kenno asettuu lähemmäs optiikan takalinssiä kuin perinteisissä peilietsinjärkkäreissä, ja erilaisilla kiinnityksillä varustettuja objektiiveja saa niihin sovitteiden avulla helposti.

Koska Sony sisältää täyden kinokoon kennon, vuosikymmenten varrella kerätyt optiikat säilyttävät alkuperäiset kuvakulmansa. Esimerkiksi 28-millinen toimii edelleen laajakulmana eikä kuvakulma kapene vastaaman 42 tai 56 millimetrin kino-optiikka kuten käy muiden valmistajien peilittömissä rungoissa.

Sovitteiden avulla α7-runkoihin voi kiinnittää esimerkiksi Canon-, Leica- ja Nikon-objektiiveja sekä A-kiinnityksellä varustettuja Sony-optiikoita. Useimmat muiden valmistajien objektiiveille tehdyt sovitteet ovat passiivisia, joten valotus ja tarkennus on säädettävä käsin. Jälkimmäisessä auttavat kohteen suurennus sekä ääriviivojen korostus.

Sonyn α7 II:n merkittävin uudistus on kennoa liikuttava SteadyShot-kuvanvakain, joka nähdään nyt ensi kertaa Sonyn peilittömässä järjestelmäkamerassa. Vakain toimii myös sovitteella kiinnitettyjen objektiivien kanssa, mutta omalla vakaimella varustettujen E-optiikoiden kanssa rungon se kytkeytyy pois.

Sonyn vakain liikuttaa kennoa viiteen suuntaan, eli rakenne on samantyyppinen kuin parhaissa Olympus-rungoissa. Sony ja Olympus ovat lisäksi tehneet yhteistyötä kamerapuolella, joten vakaimia pidettiin aluksi hyvin samanlaisina. Näin ei kuitenkaan ole, sillä iso kenno vaatii omanlaisensa toteutuksen. Olympuksen vakain on lisäksi selvästi tehokkaampi.

Automaattitarkennus perustuu α7:n tavoin kennolle sijoitettuihin pisteisiin, joista 117 mittaa vaihe-eroa ja 25 kontrastia. Tarkennusta on säätöalgoritmeja kehittämällä saatu hieman nopeammaksi, mutta se ei silti yllä parhaiden peilietsinkameroiden tasolle etenkään liikkuvaa kohdetta seurattaessa.

Full hd -videoita voi tallentaa nyt myös xavc s -koodauksella. Jälki on terävää, mutta säännöllisiin rakenteisiin ilmestyy helposti moiré-kuvioita.

■ Sony α7 II:n kennoa liikuttava vakain auttaa saamaan parempia kuvia sekä E-mallisilla että sovitetta tarvitsevilla objektiiveilla. Rungon ergonomia on sekin ottanut askeleen eteenpäin.